torstai 24. tammikuuta 2013

Gulyásleves - pala taivasta



Ensimmäisellä Unkarinreissullani sain Siofókissa Balatonin rannalla syötäväksi niin hyvää gulassikeittoa että oksat pois ja latua. Keitto tarjoiltiin pienistä sinkkiämpäreistä, hetkellinen muistiyhteys mummun solokkuämpäriin onneksi katosi nanosekunnissa kun tuota herkkua maistoin. Mummun solokkuämpäri oli piisin vieressä vakiopaikalla seisova sinkkiämpäri johon heitettiin kaikki kompostoitava aines ja joka kohtalaisen voimakkaasti myös haisi kompostille ja liotetuille pannukahviporoille. Siofókilainen tarjoiluastia oli suultaan niin kapea, että en päässyt lopuksi nuolemaan muuta kuin astian reunat. Kertakaikkiaan.

Unkarilaisilla on muutenkin taito saada ohuinkin keitto ja liemi maistumaan ihan uskomattoman hyvälle, liekkö taito perua ajoilta kun sattumista on ollut pulaa. Olen tuota salaista ainesosaa yrittänyt paikan päälläkkin selvitellä, toistaiseksi huonolla onnella. Sen tiedän että esimerkiksi gulassin keittoon on jokaisen huushollin emännällä oma resepti jota he tarkoin varjelevat - versiota riittää vähän niinkuin täkäläisillä lihapullilla. Reseptiä kysellessä tarjoavat listan sijasta aurinkoisen hymyn ja lämpimän halauksen. Äärimmäisen sydämellinen ja vieraanvarainen kansa, jonka pariin sydän aina halajaa.

Unkariin matkaaville kannattaa kirjata tuliaislistaan ainakin paprikajauhetta, paprikatahnaa esim. Piros Arany (punainen kulta!) ja tarjolla on valtava valikoima muita erilaisia paprikapohjaisia maustetahnoja, esim. gulyáskrém. Vahvuusmerkintojä voi olla esim. édes = makea ja csípös = väkevä. Näillä maustuu ruoka kuin ruoka.

kuva:Kerti parti
Kerran olen keiton valmistanut unkarista moottoripyörän tarakalla tuodussa padassa pihan perällä oikeilla tulilla, kuvassa samanlainen kolmijalan varassa roikkuva emalisaavi. Tulistelu ja tuuhastaminen oli tuossa operaatiossa ehdottomasti parasta heti syömisen jälkeen.

Tänään keitto syntyi ihan huoneella. Tämänkertaisessa sovelluksessa on standardigulassiin lisätty paseerattua tomaattia, rosmariinia, sieniä ja valkoisia papuja. Poissa ovat perunat ja pastamykyset. Täydellistä pakkaspäiväruokaa.

 

Gulassikeitto - Terhin versio

naudanlihasuikale         400 g
paprikatahna (csípös)  2 rkl
punainen paprika         400 g
sipuli                           200 g
valkosipuli                   3 kynttä
voi                              1 rkl
paseerattu tomaatti      500 g
lihaliemikuutio              2 kpl
herkkusieni (tuore)       250 g
porkkana                     200 g
isot valkoiset pavut       230 g 
omenaviinietikka           n. 1 rkl
paprikajauhe (édes)      2 tl
juustokumina                ½ tl
rosmariini
suola
mustapippuri
vesi                             n. 5 dl

Suikaloi paprika ja sipuli sekä hienonna valkosipulin kynnet.
Sulata voi kattilassa ja lisää lihasuikaleet. Paista hetki ja lisää sipulit, paprikat, paprikajauhe, sekä paprikatahna. Kuullota hetki ja lisää lihaliemi ja paseerattu tomaatti. Anna poreilla n. 20 minuuttia.
Lisää kuutioidut porkkanat, herkkusienet, pavut ja viinietikka. Hauduta vielä n. 20 minuuttia. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla, lisää paprikatahnaa jos sielu sietää. Pikanttia lisää saa jos jonkun ainesosan hieman polttaa pohjaan.

Padan kuvaa hakiessani löysin unkarilaisen Karti parti sivuston josta näyttäisi löytyvät lisää vinkkejä kotoisaan ulkona kokkaamiseen :) Jó étvágyat!

4 kommenttia:

  1. Tarja varmasti maistuu, kokeilemaan vaan. Keitto on vielä parempaa seuraavana päivänä... jos sitä vaan jää :)

    VastaaPoista
  2. Kyllähän tässä aivan vesi herahtaa kielelle.:)

    :)Annukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on takuuvarma juttu ja hyvällä syyllä kansallisruan statuksen saanut. Maistuu sukukansallekin :)

      Poista